tiistai 27. lokakuuta 2015

Ajantappoa

Kyllä perhana soikoon on päivä kulunu hitaansti... Jännitän huomista sairaalareissua, on aika urologille. Edelleen rakkovaivat on riesana ja viime päivinä oireilu on taas villiintyny, oon nyt noin 4 päivää kärsiny taas oireiden yhtäkkisestä villiintymisestä, ja olo on sen mukainen. Ihan hirveet tulehdukseen viittaavat oireet taas päällä ja testit on silti puhtaita. Mä just hiljan söin kuurin ja ku se loppui, muutama päivä meni mukavasti, sitte tää rumba taas alkoi. Tää on hullua. Viime päivinä en oo poistunu kotoa mihinkään, enkä oo pitäny yhteyttä kehenkään, en ees välttämättä vastaa jos puhelin soi, riippuu toki vähä ett kuka soittaa. Että älkää ihmetelkö jos tuntuu että mä oon kadonnu johonki. En oo, kyllä mä vielä ihan hengis oon ja läsnä, mutta en vain yksinkertaisesti jaksa enkä ees halua olla kovin sosiaalinen ny ku oireet on niin pahana.

Mä en tiedä mitä odottaisin huomiselta urologireissulta. Mulla on jo kahdet rakkolääkeet ja botoxi laitettu, mutta ei helpota. Mä en enää oikein tiedä mitä tässä voi ees tehdä? Vieläkö on muka olemassa jokin konsti että tää vois helpottaa? Mä vaan haluan tän ainaisen hädäntunteen loppuvan! Ei muulla väliä. Toimikoon rakko miten haluaa, kunhan tää hädäntunne loppuis. Alan olla taas niinku perseeseen ammuttu karhu, nää oireet ärsyttää niin hemmetisti. No, katotaan mitä urologi huomenna sanoo.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti