Aivoissa jumittaa taas

Migreeni jytisyttää taas aikamoisella teholla päässä. Itseasias nousin peittojen alta vasta iltapäivällä, siihen asti oon pysyny pimiäas piilos peiton alla. Muta kuitenkin, eilen siis kävin urologilla, ensin sain pikku shokin, koska mulle kerrottiin että urologi ottaa vastaan huoneessa 1, ihmettelin sitä koska mun urologi on yleensä ottanu vastaan huoneessa 3. No ei mitää, aattelin että jaa, se on varmaan vaihtanu huonetta. Mut pyh, ei ollu! Mulla on urologina ollu nainen ja tälläkertaa lääkärin penkillä istui MIES! Totesin vaan että hetkonen, sä et oo Maija (nimi muutettu), no tämä sitte esitteli ittensä Matiksi (nimi muutettu) ja totes että joo en oo, Maija on lähteny toiseen sairaalaan töihin eikä oo tulos takasi. Että sellasta. No eipä tuo haittaa, olkoon vaan mies mun puolestani, ei nolota/hävetä, työtään se tekee.

Ei vaan oo mun tilalleni keksitty muuta syytä, ku se että rakko on pahasti yliaktiivinen, eikä vieläkään kaikista lääkkeistä ja botoxista huolimatta suostunu rentoutumaan. Ja hoitokeinoja on enää vaan yks jäljellä, ja se on viimeinen mahdollisuus. Tää hoitokeino, jota meen kokeilemaan, ei oo mulle ollenkaa tuttu, en ollu koskaan kuullukkaa sellasesta. Se menee jotenki niin että jalkapöydän päältä ärsytetään isovarpaan lähellä olevaa hermoa, ja se hermo menee rakkoon, jolloin myös rakko ärtyy. Sillä yritetaan saada rakko tajuamaan että sen pitää rentoutua, koska se on ollu ny saamari soikoon heinäkuusta asti supistuneena. Aion käydä kokeilemas vielä tuota konstia, jos se ei auta niin sitte ketuttaa ja pahasti.

Ja sitte nää migreenit, nää ei ainakaa helpotu ku rakkoa pitää koko ajan stressata. Jos pikkasenki  jännitän tai stressaan niin PAM, migreeni tulee kylään. Ja sitte kuluu taas migreenilääkkeitä ja buranaa. Luojan kiitos alkaa olla pimeä vuodenaika, ja vaikka päivällä oliski valoisaa, makuuhuonees on pimentävä rullaverho! <3 Nyt vaan ku tää kohtaus on päällä jo toista päivää putkeen, ei meinaa ajatus kulkea ollenkaa ja lauseiden muodostus on hurjan hankalaa, eli mä puhun mitä sattuu ja saatan kesken lauseen toistaa jotaki sanaa putkeen kymmenenki kertaa. Ja siltikää olo ei oo sellanen että migreenit olis tältä erää ohi. No, katotaan mitä tää päivä vielä tuo tullessaan. Hyvää syksyä!