Takatalvi

Jep, iski takatalvi. Hassua, eilen illalla vasta alkoi sataa lunta niin, että sitä jäi ihan maahan asti, ja tänään kun aamulla ovesta uskaltautui ulos, törmäsi 10 sentin lumikerrokseen. Nopeasti siis lumi vain satoi. Noh, aamulenkki oli silti tehtävä, vaikka tiesin että sisälletulosta tulee tahtojen taisto, Sakura kun niin kovin mielellään haluaisi jäädä ulos kun on lunta. Ja tietenkin myös tänään asia oli niin. Ulkona satoi reippaasti räpäskää, olin läpimärkä kun pääsin ovelle, kuten myös koira, mutta arvon leidi päätti että hän jää ulos... Sakura asettui makaamaan tiiviisti maata vasten, eikä edes aikonut liikkua milliäkään. Noh, minä maanitteli, anelin ja rukoilin että mennään sisälle kuivattelemaan. Ehei, ei puhettakaan. Onneksi oli ässä hihassa, sanoin Sakuralle että noh, minä syön sitten sinun dentastixin jos et tule tupaan. Toimi, niinku aina, Sakura sai jouset mahan alle ja tuli salamana sisälle. Dentastix on Sakuran aarre, nelivuotiaasta asti se on joka ainoa aamu saanut sellaisen, joten sana oli tuttu, ja kukaan ei neidin dentaa syö, kuin hän itse. :D

Tänään en sitten oikein oo muuta tehnytkään lenkin lisäksi. Ulkonakaan kun ei ole oikein voinut olla sään takia, lumisade ei oo hellittäny hetkeksikään. Eipä sillä että olisin mitään kovin paljoa jaksanutkaan, fatiikki kun ei meinaa antaa vieläkään myöden kunnolla. Lepääminen on vieläkin mun juttuni tällä hetkellä. Jos teen liikaa, kärsin siitä, kipuna ja voimistuvana unisuutena. Saatan helposti ruveta pilkkimään kesken kaiken, vaikka mitä tekisin. Jo pelkkä pyykkien ripustaminen pyykkinarulle voi olla liian raskasta. Viime yön nukuin sitäpaitsi muutenkin ilmeisesti huonosti, selkä on sitä mieltä.

Onneksi pian on viikonloppu, ja hei vappu lähestyy! Perjantaina laitan siman tekeytymään. Ja jos vanhat merkit pitää paikkaansa, niin heti kun ensimmäinen pullollinen simaa tyhjenee, uusi ämpärillinen simaa laitetaan tulemaan. Juha tykkää simasta tosi paljon, kuten minäkin. Äiti voi taatusti vahvistaa sen tiedon että oon ollu jo muksuna melkoinen siman lipittäjä, MUTTA! Löytyi mua pahempi, ja se on Juha :D Tässä vaiheessa toki kunnia menee äidille ihanasta simareseptistä, Juhakaan ei muuta simaa suostu edes maistamaan, kuin tuolla nimenomaisella reseptillä tehtyä. Kiitos siis Äidilleni! Ja koska tiedän että Äitini lukee tämän tekstin, niin mainitsempas yhden pikku jutun...Äiti rakas, onnistuit viime vuonna jekuttamaan mua pikkuveljeni avustuksella! Uskomatonta että menin lankaan... Mutta se oli hauska jekku, jota en taatusti koskaan unohda, en vaikka muisti alkaakin mennä. :D Hiukan ehkä nolostuttaa kertoa että mihin lankaan narahdin... Äiti ja pikkuveljeni saivat mut jostain syystä vakuttuneeksi siitä että on olemassa kelluvia rusinoita. En tiedä miks uskoin sellaista, mutta jokin siinä kertomuksessa sai mut vakuuttumaan että niin todella on, kaupoissa myydään valmiiksi kelluvia rusinoita :D Tuo kyseinen jekku piristää mun vappua, ja jaksan nauraa itsellenikin. Toivottavasti se naurattaa myös kaikkia teitä lukijoita. Hyvää vappua!!! <3