Reissailua ^^

Hellurei vaan. Eilinen meni sitten Kristiinassa. :D tehtiin ihan kadestaa, äidin kanssa sinne reissu, ja on kyllä upea kaupunki! Suosittelen ehdottomasti käymään sielä. Se oli ihan paikka ja kun se oli omalla tavallaan ihan erillään kaikesta uudesta ja nykyaikaisesta vaikka kaikki oli vanhan vieressä. Ihan ku vanha kaupunginosa olis ollu ihan oma maailmansa joka vain tupsahti silmien eteen. Noin kaunista paikkaa en oo nähny ennen. Kaikki ne vanhat ihanat puutalot...! Oon ehkä jopa hivenen katellinen kaikille niille jotka niissä taloissa asuu :D

Vanha kirkko oli upea. Sielä kului aikaa ihan huomaamatta, se oli niin hieno, mut omalla tavallaan jopa hiukan kamala. Kirkon penkit nimittäin kertoi omaa karua tarinaansa siitä, miten eriarvoisia ihmiset olivat KIRKOSSA! Ei kirkossa pitäisi olla erottelua, mutta sielä oli. Eniten kirkon keskiosassa toki oli näitä ns. "tavallisten ihmisten kastiin" kuuluvien ihmisten penkkejä, eli niissä istui ne jotka ei ollu koyhiä eikä rikkaita ihmisiä, Kirkon etuosassa taas oli ihan erilaiset penkit, toisinpäin olevat ja paljon isommat istumatilaltaan, ja oli hyvin helppo päätellä että niissä istuivat sitten nämä "rikkaan kastin" ihmiset. Tilaa oli vaikka muille jaksaa, kun nämä entisaikojen rikkaat ilmeisesti veivät kahden ihmisen tilan. Ihan kirkon takaosassa taas oli piikojen ja renkien penkit, jotka oli melko selkeästi erotettu muista penkkiriveistä, näki hyvin että piian ja rengit haluttiin pitää takana, vähän kuin piilossa, eiväthän he olleet vanhaan aikaan edes ihmisiä ilmeisesti, vaan hyvin ala-arvoisia. Hätkähdyttävää oli myös nähdä kalsi ihan erillistä paikkaa, johon mahtui vain yksi ihminen per paikka, toisessa pikku "istumalokerossa" oli pieni penkki, toisessa ei, eli sielä seisottiin. Nämä paikat olivat todennäköisesti niille joiden piti hävetä, esim kylän juopot tai muuten vain kastiin kuulumattomat "iljetykset", koska ennen muinoin kirkkoon oli pakko mennä, se oli jokaisen velvollisuus ja tiedän että aikoinaan esim niitä juoppuja on tuotu kirkkoon omaan erilliseen lokeroonsa seisomaan ja kuuntelemaan saarnaa sekä häpeämään, ja häpeää nyt taatusti oli suuri kun joutui seisoa omassa erillisessä boksissa kaiken kansan nähtävillä. Kenellekään ei siis jäänyt epäselväksi millainen ihminen oli kyseessä. Kirkossa oli myös pieni "yläkerta" jossa oli tavallisia kirkon penkkkejä, mutta sieltä ei nähnyt edes vilausta alttarista. Kummallista.

Kaupungilla oli ihana kiertää :D Oli vain todella outoa kävellä kaduilla, joilla ihmisten kotien ikkunat olivat niin alhaalla että ihmisten koteihin näki leikiten ja kurkottamatta sisälle, mutta piti myös varoa :D Jos jollain oli ikkuna auki, saattoi helposti lyödä päänsä avonaiseen ikkunaan, nin alhaalla ne oli. Enpä oo ennen joutunut väistämään ikkunaa :D Talot oli ihania, niin isoja, vanhanaikaisia ja suuria, ei enää nykyään oo toivoakaan päästä asumaan sellasenen rakennukseen joita eilen äidin kanssa nähtiin. Käytiin istuskelemassa rannallakin ja huomas hyvin että ollaan tosi lähellä merta, tuuli oli ihanan viileä ja siinä oli selkeä meren tuoksi, se oli ihana! Paljon raikkaampi tuuli kuin täälä sisämaassa jossa ilma seisoo vaikka tuulee. Rannalla nähtiin lauma valkoposkihanhia, niitä intaannuin kuvaamaan ja pääsin lähellekkin, parin metrin etäisyydeltä sain räpsiä kuvia. Olisin varmasti päässy lähemmäskin, mutta sit rannalle tuli koira ja hanhet otti äkkilähdön, harmi, ne oli ihania. Museokin me bongattiin :D Se oli upea, rakennukset oli täynnä oikein vanhaa tavaraa, mm. puisia kenkä"muotteja", pärekoreja, voivakkoja, peittaustynnyreitä, vanhoja kunnon puutynnyreitä, reki, ihana pikkuruinen kelkka, voikirnu, kaikkea mitä vain kuvitella saattaa. Käväistiin myös museon kahvilassa ja voi taivas millaisia aarteita sielä oli! Kaikkein suloisin oli ihan pikkiriikkinen sänky :D Siitä on kyllä kuva tuossa alla.

Kaikenkaikkiaan päivä oli aivan mahtava :D Edes niiltä hanhilta en saanu turpaani vaikka olin niin lähellä. Kuvat nyt näyttää siltä että olisin ollu hyvinki kaukana, mutta totuus on toinen, yksikin hanhi kävi niin lähellä että jos olisin ojentanu käden, olisin voinu koskea sitä hanhea. :D Kristiinaan pitää päästä ehdottomasti uudelleen! Ihanan kiireetön paikka, torillakin saatiin nauttia ihan kaikes rauhas jäätelöistä :D En voi edes sanoin kuvailla miten ihana reissu oli joten päätelkää itse kun luette tätä :D Enemmänkin olis kerrottavaa mutta sen jätän toiseen kertaan :)

Huh hellettä

Hellettä piisaa, mut hengissä ollaan. Oon nyt juhannuksen jälkeen ottanu rennosti. Ensin piti palautua ees jonkinverran nummirockista ja sit oliki hammaslääkäri. No menin sinne kiltisti, se oli perjantai, paikattiin yks hammas ja sitte päätettiin että kaks hammasta otetaan pois heti 4.7, eli viikko sitten maanantaina oli se operaatio. Siis joo, hyvä reissu, täysin kivuton ja helpoin hampaiden poisto ikinä mutta se riemu loppui lyhyeen kunhan puudusaineen vaikutus loppui. Olin aika hemmetin kipeä ja kipulääkkeitä meni reippaasti, olin operaation jäljiltä myös tosi väsynyt ja sitäki kesti muutaman päivän, varsinkin kun muutama yö meni huonosti nukkuessa kun särki suuta niin peevelisti. Ja just sen takia en vaan yksinkertaisesti oo saanu kirjoitettua tännekkään mitään, oon vain toipunu rauhassa. Pienikin ylimääränen ponnistelu sai kivut yltymään.

Nyt olo alkaa olla jo suht ok, kipuja on vieläkin mut ne saa sentään buranalla suurinpiirtein kuriin, vaikka vahvempi kipulääke kyllä tekis vieläkin hyvää välillä, ja tikit lähti tähään, ne kun oli niitä itsestään sulavia. Ainut jämerä juttu on se, että tänään on tuntunu poistokuoppien alueella outoa tykyttelyä, sellasta jännää jumputtavaa paineen tuntua. Mä todella toivon ettei ne ny vaan tulehdu, kiitos ei.

Mitäs muuta sitten... Hmm... Hematologian polilta ei oo vieläkään kuulunu pihaustakaan siitä luuydin näytteestä, joten enpä jaksa soitella enää täs vaihees perään. Jos siinä näyttees olis ollu jotain vinksallaan, sieltä olis varmasti otettu muhun yhteyttä jo ajat sitten. Eli se siitä, ei sielä mitää oo ollu. Ainut mitä sieltä on kuulunu oli aika labraan jossa otettiin koe tromboista. Kai ne haluaa sielä polilla vielä varmistaa että trombot on ok. Kummallista touhua. En edes jaksa enää itse jännittää että mitä sieltä saattais löytyä.

Miehellä alkoi kuulkaa kolmen viikon loma :D On se ny hitsi vieköön kivaa kun mies on kotona. Tuskin mitään sen kummempaa tehdään ku ollaan vain kotosalla. Mihinkään ei oikein uskalla lähteä, molemmilla on niin pahat allergiat. Olishan se ihanaa lähteä vaikka johonki mökille tai telttailemaan mutta kun ei onnistu. Teltta on ehdoton ei just nyt ja mökki... No voidaanhan me mökille mennä jos halutaan, MUTTA! Sitten me jouduttais linnoittautua sielläkin sisätiloihin, eikä se olis mukavaa. Onneksi miehen allergiat loppuu yleensä viimeistään elokuun lopussa, yleensä aikasemmin jo, mutta mun omat ei :D Mulla loppuu allergiakausi vasta sitten kun on ollut 2-3 kappaletta kunnon yöpakkasia, sitten vasta kaikki allergeenit on kuollu. Talven saan olla rauhassa. Ja viimeistään säiden viiletessä mäsäkin hiukan rauhoittuu, viileys tekee niin hyvää. Tämä helskutin helle ei :D Mahtaa olla monen mielestä outoa että minä vietän kauniit kesäpäivät sisällä piilossa hellettä ja aurinkoa. Viileys ja varjo on mun juttuja. Ja nautinhan hei minäki kesästä, vähä vaan eri tavalla ku muut. Kylmät suihkut on mun kesän kohokohta. :) Että en koe jääväni mistään paitsi, enkä totta puhuen edes kaipaa auringossa makaamista ja helteestä nauttimista.