torstai 28. tammikuuta 2016

Kiirusta pitää

Huhhuh kuulkaa, pahoittelen etten oo kerinny kirjoitella, oon saanu mennä ku viitapiru :D Sen verran uutta että eilen kävin lonkistani kontrollis, ja ei ny hyvältä näytä. Lonkat ei oo parantunu yhtää kuukauden aikana, päinvastoin, joten nyt alotetaan uus kipulääke, sellanen ku Arcoxia, aivan umpiouto mulle, ja nyt etitään sitte syytä miks lonkat on näin paskana ja mikä aiheuttaa jatkuvat tulehdukset. Eli jonaki aamuna meen verikokeisiin, melkosen laajoihin, otetaan iso verenkuva ja reumatestit, sen lisäksi tutkitaan onko mun lihakset repeytymässä irti luusta (kuulostaa ällöltä...) väkisin koska lihakset mulla on jaloissa niin spastiset, ja sit se reuma tutkitaan. Mä todella toivon että reumaa ei ainakaa löytyis, tosin ei se lihasten irtoaminen kyllä yhtään paremmalta kuulosta XD

Niin ja mä oon jo ihan täpinäs sinne kuntoutukseen lähdön kanssa :D Enskuun 14 päivä tulee taksi hakemaan ja sitte oonki poissa hetken, takasi kotiin tuun 20.2, mut kesällä oonki pois sitte pitemmän aikaa, ku kymmenen päivää on silloin kuntoutusta. En vaan millää malttaisi odottaa :D Oon niin onnellinen että mulle määrätiin yksilöllistä kuntoutusta, saan siitä taatusti enemmän irti kuin ryhmämuotoisesta kuntoutuksesta, Niin ja Maskussa mulle tehdään sit pyörätuoliarvio. Tuosta lainatuolista on tullu ihan korvaamaton apu mulle, en muista että koska viimeksi olisin näin paljon pystyny käymään kodin ulkopuolella :D Musta meinas ennemmin tulla vallan mökkihöperö kun aina vaan jouduin jäämään kotiin ihan tavallisiltaki kauppareissuilta, kun ei jalat jaksa kantaa ja sattuu niin vietävästi. Mutta nyt pystyn taan käymään kaupoissakin ihan rauhas kun tiedän että kipua ei tuu, sama juttu kepin kans, ilman sitä en pärjäisi.

Tällästä tälläkertaa, nyt mulla huutaa munakello keittiös siihen malliin että sapuska on valmista :D

torstai 21. tammikuuta 2016

Käsityöt...

"Olipa kerran kolme pyyhettä, jotka olivat jo kovin vanhoja eivätkö oikein enää valikoituneet mukaan suihkureissuille Pumpulipupun hiuksia kuivaamaan. Pyyhkeet lojuivat kaapin hyllyllä käyttämättöminä pitkän aikaa, ja monesti ne aiottiinkin jo heittää pois. Yhtenä päivänä kaikki kolme pyyhettä noudettiin kaapista ja ne kuvittelivat etttä nyt on se päivä kun kaatopaikka kutsuu. Näin ei kuitenkaan käynyt. Pumpulipupu kaivoi laatikosta sakset, lankaa ja neulan ja alkoi leikellä pyyhkeitä suikaleiksi. Lopulta jokainen pyyhe oli seitsemänä pitkänä suikaleena ja niitä alettiin letittää yhteen. Lopulta kaikki suikaleet olivat yhtä pitkää lettiä ja ompelu alkoi. Lopputuloksena syntyi matto, joka pääsi heti käyttöön pesuhuoneeseen. Pyyhkeet ovat hyvin tyytyväisiä uuteen olomuotoonsa ja pitivät pesuhuoneen kuivana elämänsä loppuun asti."

Tai no vastahan ton maton elämä alkoi XD Tällänen päivitys tälläkertaa :D Ja tosiaan, ihan oikeasti tekaasin kolmesta vanhasta pyyhkeenraakileesta maton kylppäriin. Eipä tarvi enää kylmällä lattialla jalkojaan pitää pöntöllä istuessa. :P Laitan vielä kuvat koko projektista niin näette että mitä hittoa mä oikeen oon tehny. :D





perjantai 15. tammikuuta 2016

Näpertelyä

Lupasin kuvia näpertelyistäni :D Oli siis tarkoitus tehdä vain yhdet korvikset, nuo hiutaleet, mutta.... No, homma lähti käsistä mut niin tuppaa käymään :D Kuvaa saa suuremmaksi sitä klikkaamalla.


Lumikuningatar

Moikka vaan kaikille. :) Mulla oli kuulkaa aivan ihana ilta eilen! Äiti vei mut Jalasjärven ala-asteelle katsomaan ala-astelaisten tekemää näytöstä lumikuningattaresta! Siis se esitys oli aivan uskomaton! Se esitettiin jo aikaisemmin koulun joulujuhlassa, mutta päätettiin esittää uudestaan muullekkin yleisölle. Ja se todella kannatti. Se oli kertakaikkisden upea näytös, tunnin mittainen. Yleensä koulun joulujuhlassa on vain n. 10 minuutin mittaisia näytöksiä, jossa oppilaat tassii tip tap tip tap, tai possun nenä naamallaa porsaita äidin oomme kaikki, mutta ei tällä kerralla. Lumikuningattaressa oli huikean paljon näyttelijöitä, äiti kertoi että se on 2, 4 ja 6 luokkalaisten tekemä. Joten näyttelijöitä piisas. Pidin todella paljon siitä, etttä näyttelijät ei puhunu mitään, vaan kertoja kertoi tarinaa aina välillä eteenpäin, ja näytelmään kuului paljon ihania tansseja. Vasta eilen tajusin, kuinka valtavan määrän työtä mun siskoni on tehnyt, se oli nimittäin tehnyt KAIKKI puvut siihen näytökseen, ihan uskomatonta, koska niitä näyttelijöitä ei siis todellakaan ollut kymmentä vaan kymmeniä. Se oli niin kaunis näytelmä, että kylmät väreet juoksi välillä pitkin kroppaa ja niin hauska että välillä sai nauraa kunnolla. :D Siis kertakaikkiaan aivan uskomattoman ihana näytös! Kun se loppui, olisin ollut heti valmis katsomaan sen uudelleen. :D Että sellanen ilta mulla eilen yhdessä äidin kanssa. Oli tosi mukavaa mennä johonkin ihan vain kaksistaan äidin kanssa. <3 Ja  voi että kuulkaa, tapasin ala-aste aikaisia opettajiani! :D Se oli mukavaa, ja ihanaa kun ne mut tunnisti vielä. :D Pyörätuolilla olin liikkeellä äidin avustamana, ja hyvin sujui.

Ja sitte asiasta ihan toiseen, sain Maskun kuntoutuskeskuksesta postia, mulle on kela myöntäny yksilöllisen kuntoutuksen ja yllätyin miten nopeasti pääsen sinne. Odotin että vasta joskus kesällä muhun otettais yhteyttä mutta pyh :D Ens kuussa alkaa kuntoutus, eka jakso kestää 6 päivää ja kesäkuussa alkaa toinen jakso joka kestää 10 päivää. Oon kuulkaa ihan innoissani! Vastahan mä viime kesänä olin viimeisellä kuntoutusjaksolla Rokualla, ja nyt jo pääsen taas kuntoutukseen. :D Oon innoissani siksi, että se on yksilökuntoutus. Rokuan kuntoutus oli ryhmämuotoinen, ja se oli aivan ihanaa, mutta silti, koska se oli ryhmä, niin yksillölliset tarpeet jäi huomiotta. Mun mielestä se yksilöllinen kuntoutus on todella tärkeää, koska silloin keskitytään vaan yhden ihmisen hhoitoon ja tarpeisiin. Jokainen Ms tautia sairastava on yksilö, joten ryhmäkuntoutuksessa esimerkiksi kaikkien saamat samat jumppaohjeet ei sovellu välttämättä kaikille. Rokua oli aivan ihana paikka ja sieltä sai paljon vertaistukea, mutta koska se oli samalla myös hotelli, niin sielä sitte vilisi ihan lomalaisiakin ja sielä oli menoa yöhön asti, karaokea, levytänsseja yms. Mutta mä en oikein piittaa sellaisesta. Oon sellanen ihminen joka viihtyy yksikseen, maalaten ja askarrellen. En yhtää tykkää yöelämästä :D Ja koska sielä oli menoa myöhään yöhön, nukkuminen jäi välillä hyvin vähälle ja se kyllä haittas päivisin keskittymistä ja väsy oli välillä melkoinen. Maskussa odotan sitä, että kun päivän ohjelmat on ohi, saisin hipsiä huoneeseeni rentoutumaan tai vaikka maalaamaa. Kyllä, aion ottaa maalaustarvikkeet ja läjän kirjoja mukaan :D Pidän rauhallisista illoista jolloin ei oo kiire mihinkään. Vähän ehkä jännitän että millaisen kämppiksen saan, koska Maskussa kuulemma majoitutaan kahden hengen huoneisiin. Toivottavasti saan jonku mukavan tyypin samaan huoneeseen mun kanssa, :D Mä oon kumminki tosi sosiaalinen ja tykkään kun saan jutella ihmisten kanssa kaikesta mahdollisesta.

Että tällästä tänään. :D Mä painun nyt askartelemaan. Sain nimittäin hurjan inspiraation siitä Lumikuningatar näytelmästä :D Ideoita vilisee päässä pitkin ja poikin ja ensimmäisenä teen korvakorut. Laitan tänne sit kuvia siitä mitä oon saanu aikaiseksi,

lauantai 9. tammikuuta 2016

Taiteilua!

Hellurei, oon niin jääny kiikkiin taiteiluun :D En oo ees edes ehtiny ajatella tänne kirjoittamista kun kaikki päivät tuntuu kuluvan niin nopeasti keittiön pyödän ääressä maalaamisen merkeissä :D

Vointi mulla on siis ollut jotenkin siedettävä, rakko vaivaa edelleen koska lonkatki on ihan sököt. Nyt kuvaan on astunu myös uus oire ja pelkään että se pahenee tai vaikuttaa mun liikkumiskykyyn merkittävästi. Muutaman päivänä yhä useammin oon huomannu että mun jaloissa on jotain vikaa. Siis se nyt on mulle ihan normaalia että saan jatkuvasti kivuliaita spasmeja jalkoihin, ja ne on muutenkin kipeät mutta uus oire on huolestuttava, vähän pelottavakin. Se outo oireilu tuntuu vievän jaloista voimia, siis tunto on suht ok jaloissa mutta jostain syystä varsinkin jalkojen yläosa tuntuu oudolta, jalat ei tunnu oikein omilta. Polvesta alaspäin molemmat jalat on ok, mutta yläosassa on jotain vikaa. Jalat tuntuu jotenkin, miten sen nyt osais sanoa, jotenkin löllöiltä ja raskailta. Varsinkin reisien etuosa tuntuu oudolta, siis tunto on kyllä olemassa, mut ei muka niin hyvä kuin ennen. Jos en koske jalkoihin niin tuntuu siltä kuin niitä ei oliskaan. Ja samalla jalat on raskaat ja kankeat. Se on pelottavaa koska se myös vaikuttaa mun kävelykykyyn. Olipas vaikeasti selitetty mutta toivottavasti ees jotenkin ymmärrätte. Soitin fysioterapeutillenikin ja se laittoi pyörätuolille lisää laina-aikaa ja ens viikolla meen käymään fyskalla ja silloin mietitään olisko aika tilata mulle ihan oma henkilökohtainen pyörätuoli. Pyörätuoli on nimittäin helpottanu mun elämää merkittävästi. Uskallan lähteä kotoakin useammin esimerkiksi kauppaan, koska tiedän että jalat ei kärsi. Mutta katotaan mitä ensviikko tuo tullessaan. :)

Tämä pupu painuu nyt takaisin maalipurkkien maailmaan :D Laitan tähän vielä pari kuvaa mun maalaamista tauluista. Kuvat niissä ei oo mun omia tekeleitä vaan kopioita, koska ne on tilattuja töitä, mutta maalaus on ihan omatekemä :)

Niin ja sitte laitoin vielä kuvan meidän rakkaasta Sakurasta. Me käytiin Juhan kanssa ostamassa Sakuralle kunnon toppatakki, Sakura on kuitenkin jo vanha, enskuus täyttää 12v, ja kylmyys on alkanut purra neitiin kovasti, joten tuo toppatakki on suunniteltu pitämään isot lihasryhmät ja lonkat lämpimänä. Kyllä kuulkaa tyttö nauttii nyt ulkoilusta aivan eri tavalla :) Kankeus on poissa ja muutkin paleluun viittaavat oireet on hävinny kokonaan. :) Anteeksi kuvan huono laatu, mutta mun kännykässä ei oo salamaa ja Sakura tahtoi kovasti lenkille tuossa kuvanottotilanteessa joten se liikahti. :) Mutta sain kuvan ja tyttö pääsi lenkille ekaa kertaa testaamaan takkiaan.

Hyvää viikonloppua kaikille! <3




sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Uusi vuosi, uudet kujeet

Noni, täällä taas, tuli vähä pidempi tauko kun oli jouluut ja uudet vuodet :D Vuosi vaihtui kivasti, oli kavereita kyläs ja pöytä täynnä tortilloja. Mutta mikäs oliskaan parempaa kun viettää uusi vuosi rakkaiden ystävien seurassa? <3 Tänään saatiin joulu siivottua pois, ja hyvä niin, aloin jo vähän kyllästyä joulukoristeisiin, kyllä niiden laittoa jaksaa taas vuoden odottaa.

On tällä välillä sattunu vähä ikävempikin asia. Viimeksihän kerroin että lonkat on taas piikitetty kortisonia täyteen ja pistoksia jatketaan jos ne kerta toimii. No, ei muuten otiminu enää vasempaan lonkkaan pistos... Menin takasi lääkäriin kun alkoi tuntua siltä että lonkassa on jotain pahasti pielessä, se oli niin jumalattoman kipeä, ja kipu levis nivustaipeeseen, peffaan ja jalkaan asti, ja tuntui siltä että lonkassa on jotain ylimääräistä, ihan ku jotain nestettä tai jotain. No lääkäri tutki ja pyöritteli ja totes että limapussin sisältö on levinny lonkkaan, onneksi oli lääkäri joka otti tän asiakseen ja tutki kunnolla. Se kirjoitti antibioottikuurin rakon takia, koska mun rakko on valtavan ärtyny tän lonkan takia, koska tulehdus aktivoi MS tautia, sitte mulle tuikattiin kipupiikkinä Oxanestia, seuraavana aamuna oli vuorossa labra ja röntgen. Se Oxaanest oli ihan loistava kipupiikki, se nimittäin hävitti kaikki, siis ihan KAIKKI kivut koko kropasta. Se oli outo tunne, mihinkään ei koskenu. Mut toisaalta se oli pelottavaakin, koska en ollu enää varma oonko ihan tunnoton vai en. Mutta, en siitä huolimatta enää koskaan anna kenenkään pistää muhun Oxanestia, koska olo sen vaikutuksen loputtua oli karmea, kaikki kivut tuli takasi kaksinkertasina kuin sormia napsauttamalla, mua oksetti ja ensimmäistä kertaa elämässäni näin hallusinaatioita, se oli pelottavaa. Röntgenissä kaikki oli ok, se on hyvä juttu, mutta labrat ei ollukkaa enää sit ok, tulehdusarvo oli koholla, ja lasko myös, eli entinen senkka, jolla mitataan pidempiaikaista tulehdusta, se oli reippaasti koholla. Eli nyt sitte huomenna meen käymään fysssarilla, koska lääkäri suositteli kokeilemaan fysioterapiaa, se joko auttaa, tai pahentaa, ja kuukauden päästä on kontrolli. Jos lonkat on vielä silloinkin yhtä huonos kunnos tai vielä pahemmat, harkitaan vakavasti leikkausta, eli lonkkaan viilto, tyhjätää limapussi ynnä muuta ja suljetaan lonkka. Että mieenkiintoista aikaa elelen. Lonkat on pirun kipiät, nukkuminenki on vaikeaa, ja sitte tuo rakko... Nuo pahuksen lonkat on niin tulehtunu että se tulehdus vaikuttaa rakkoon asti, joten taas on koko ajan tunne pissahädästä ja tulehdusoireita vaikka muille jakaa, Tuo antibiootti onneksi helpottaa.

Mutta näillä mennään nyt, mä painun askartelemaan :D